Siis hei WOW! tai JEI! Kuten Ulla täällä Caring Handsissä ruukaa huudahtaa!
Viikko takana ja voi pimpulapampula kun on työtä ja työtä mutta on mukavaaihanaakivaa 100 prosenttisesti!
Palatakseni otsikkoon:
Kokemusjalasta. Se paranee päivittäin, mutta hiljaa hyvä tulee. TULEEHAN!?
Reikä on olemassa, mutta se määrä mitä leikkauksen jälkeen sinne sisälle rättiä tungettiin (anteeksi herkkävatsaiset) on nyt pienentynyt jo alle puoleen.Mahtavaa!
Dalacin antibioottikuuria jatkan kaiken kaikkiaan 2 viikkoa ja hitto se saa pään särkemään ja tekee suuhun ihan karmivan maun... Joten suihkuttelua suihkuttelua ja suihkuttelua sekä rättisulkeisia, jalan koholla oloa ja sitä rataa. Kyllä se siitä!
Mutta pakko myöntää, että Milla, siis tämän Caring Handsin ihana Madam sanoi haavan nähtyään, että "Kyllä sinä olet Pia rohkea kun lähdit tänne tuon jalan kanssa". =D OLEN! Mutta kun halusin!
Työstä: Caring Hands on aivan valloittava ja upea paikka ja todellinen aarre oli löytää se ja onni päästä tänne vielä töihin! Mutta töitähän täällä piisaa yllin kyllin. Tällaisena pedanttina ja "minä haluaisin kaikki oppia heti-ihmisenä" meinaa pukata stressiä kun VARSINKIN lähetykset ja kaikki niihin liittyvät jutskat sisältää niin paljon koukeroita ja muistamista että voihan kettu!
Vakuuttelen kyllä itselleni, että kun selvisin KYS:n Kirran Kolomoslta kesän 1996 mä selviin mistä vaan (asianomaiset tietää mitä puhun) ;)
Joten, hiljaa hyvä tulee. TULEEHAN!?
Koulusta: IIIIIIK, stressiä pukkaa siitäkin, mutta hiljaa hyvä tulee. TULEEHAN!?
Kouluhommiin paneudun ihan just. OIKEESTI!
Mutta ensin lajitellaan Ullan kanssa lahjoituksena saatuja vaatteita ja aletaan viemään niitä tähän lähelle parille naiselle ja samalla käydään kotikäynnillä. KIVAA!
Mutta on tässä nyt keretty hieman työn lomassa villiintyäkkin, heh.
Kävin eilen jalkapallo matsissa KCC Football Club vastaan URA Sports Club. Ugandan liigaa ja loppuottelu. Oli ihan kiva tunnelma Mandela Stadionilla, mutta KCC siis Kampalan seura hävisi...
Eilen myös törmäsin oikein kunnolla tähän aikakäsitykseen täällä. Kun siis meille kello 15 on kello 15 mitäs sitä selittämään sen enempää, mutta paikallisille se on kello 9, JOO-O! ON ON!
No katsokaas, kun täällä päiväntasaajalla on yö 12 tuntia ja päivä 12 tuntia niin päivä alkaa ammu klo 7 ja se on ensimmäinen päivän tunti eli 1. Meidän kello 8 on täällä 2 jne. Yö alkaa taas luonnollisesti meidän kello 19 ja on täällä ensimmäinen yön tunti. Täytyy siis olla tarkkana kun sopii tapaamisia!!!
Nyt hommiin!
BANANGE!
(se on lugandaa ja tarkoittaa, VOI HITSI!)
PS. Tässä myös kaunis kuvanen minusta ja Ullasta, saanen esitellä The Pallokalat
HALAUS
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
KYLLÄ; 1996 oli SE vuosi. Todellakin, vaikeudet on tehty voitettaviksi. Ja sinä osoitat sen ihan ihan esimerkilläsi oikeaksi sanonnaksi.
VastaaPoistaOlen ollut lomailemassa jossain päin Suomea ja nyt vain lyhyellä kotikäynnillä.
Kataloogin tulostan kunhan pääsen sellaisen koneen ääreen, jossa on (väri)tulostin.