Positiivista?

MITÄ!? EIKÖ KUKAAN OLE PÄIVITTÄNYT TÄTÄ LIKI KUUKAUTEEN!?

Villiä menoa ja välillä hetki tasamaatakin tallaten, sitä on elämä taas ollut.

Kaksitoistaosainen trilogia "Kokemusjalan kohtalokkaat retket ja seikkailut" näyttäisi viimein tulleen suloiseen päätökseensä, viimeiseen lukuun. Tosin sivuja on vielä selailtavana, mutta luulen että SE PARANEE!
Kuinka tähän on tultu, selviää seuraavasta pikku tarinasta.
Siis, näinhän siinä kävi, että se onkalo, tasku, "pussukka", joka sinnikkäästä päätti olla parantumatta, vaan kasvoi ja vahvistui ja lopulta 28.7. Tohtori Stockley teroitti kirurgin veitsensä ja avasi kokemusjalka paran taas kerran... Tänne en kuvia saa laitettua, mutta jälleen kerran totean että jos se onnistuu niin niitä lisään!
Operaatiossa tohtori poisti TAAS kaiken oudon ja ihmeellisen sieltä sisältä ja tälläkertaa ompeli luomuksen kasaan pikkupikku (lue: isoin) tikein. Hoitona 10-14 päivää sänkyyn sidottua oloa jalka koholla korkealla!

Niinpä tiistaista 28.7. alkaen elelin valkoisen talon yläkerrassa sängyssä noin viikon... gekot ystävinäni ja elokuvat sekä African woman naistenlehdet viihdykkeenäni...
Ne ajat ovat mielessäni vain hämärän sumuverhon hautaamina... heh. No joo, tylsää se oli. Ainoa hetki jolloin pääsin luvan kanssa liikkeelle oli päivittäiset The Surgery sairaala vierailut.
Pariin otteeseen näytti siltä että haava tulehtuu, mutta se sinnitteli. Tikit poistettiin kahdessa erässä ja nyt, kun operaatiosta on 19 päivää, jalassa ei ole enää kuoppaa ei onkaloa vaan sellainen pieni aukile, joka näyttäisi parantuvan.
MUTTA ettei homma ihan liian helpolla loppuun lurahtaisi, niin minäpä (tai arvoisa nahkani) kehitteli jonkinasteisen allergian hunajalle! Hunajalla sitä haavaa hoidettiin aluksi hienoin tuloksin, mutta hyt hunajainen aikaan saikin sen että jalka alkoi kuumottaa, punoittaa, turvottaa jne... Joten ilmakylpyjä ja aloe veraa! Ja näin se homma etenee!

~~~

Tänään on hillittömän kylmä päivä, eilen alkoi satamaan ja siitä lähtien sitä on piisannut. Siis oikein perisuomalaiset kelit: harmaata, kylmää ja sadetta.
Tosin tämä sade on tarpeen, HYVIN tarpeen. Kylissä, puskissa asuvat ihmiset olivat menettää kaiken sadon ja osa jo menettikin. Ruuanpuute on ollut paikkapaikoin Ugandassa aivan järkyttävä.

~~~

Kuluneisiin lähiviikkoihin on kuulunut kaiken sorttista POSITIIVISTA?
Hannu, Millan mies, lähti Humanitaarisen projektin nimissä jakamaan hätäapua Itä-Ugandaan, mutta matkalla kohti kylää tapahtuikin auto-onnettomuus, nokkakolari! Ketään ei kuollut, mutta kamalaa se oli. Hannulla murtui olkavarsi kahdesta kohtaa yläosasta ja nyt meidän Caring Hands team on pian varsinainen "Reppana Ryhmä" haha!

~~~

Kuten usea tietää että jos HIV-testissä käynnin jälkeen tulos on positiivinen, niin se on negatiivista...

Tämä kulunut viikko, on ollut varsinainen kyynelten viikko!
Keskiviikkona Jackline, kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti, koulutettu nainen, leski, köyhyysrajan alapuolella rimpuileva, sitkeä ja ihana ihminen, käveli Caring Handsille kyyneleet suurista silmistä valuen. Hänellä oli kädessään 3 vaaleanpunaista lappua ja kaikissa sama järkyttävä tulos, positiivinen, HIV-POSITIIVINEN!
Hänen kaikki lapsensa, jopa baby Milla, alle yksivuotias tyttö, oli kaikki testattu edellisenä päivä positiivisiksi!

Mitä voit tehdä, kuinka voit auttaa...

Voimaannuttaminen, se on ollut päivän sana Suomessa ja maailmalla pitkään, mutta sen nimissä voi tehdä paljon! Joten kun panimme samaan kasaan vasullisen vertaistukea, riuskasti ryhmänvoimaa sekä ruusunnupullisen verran naisenergiaa (koskaan miehiä unoihtamatta!), niin siitä leivottiin SUUBI-GROUP!

SUUBI-GROUP eli TOIVO-RYHMÄ on juuri perjantaina aloitettu tukiryhmä HIV-positiivisille tai HIV-positiivisten kanssa eläville, heitä tukeville henkilöille. Ryhmä oli aivan valtava suksee ja jatkaa kokoontumistaan joka perjantai koulun jälkeen. UPEAA!

~~~

Tällä viikolla on jaettu taas paljon rahaa, avustusta. Viidestä Caring Handsin naisesta on tullut tontinomistajia ja pikku hiljaa alkaa talotkin rakentua. Se on kuulkaas tytöt ja pojat ihmeellistä mitä kaikkea täällä saadaan aikaan kun te ostatte näiden naisten tekemiä kierrätyspaperista käsin valmistettuja paperihelmikoruja!

Tontilla ja talonrakentamisella on täällä hieman erilaiset tarkoitukset kuin meillä koto Suomessa. Täällä oma talo ja tontti talon alla ovat turva lapsille, jotka jäísivät usein tyhjän päälle jos/kun vanhemmat kuolevat ja myös helpotus perheelle, jonka ei sitten tarvitse maksaa kallista vuokraa Land Lordeille. Mutta ikävä kyllä oma tonttikaan ei aina ole tae millekkään, sekin voidaan viedä... mutta suurempi turva se on silti.

Yksi asia tulee täällä aina myös muistaa. Lapsethan kuuluvat täällä automaattisesti aina isälle, hänen niin halutessaan, ja usein isän kuoltua myös kaikki omaisuuskin menee hänen suvulleen. Näitä tarinoita on Caring Hands pullollaan, kuinka kaikki on menetetty. Siksipä eräs hyvin tärkeä asia on testamentti... siitä meidän tuleekin alkaa puhumaan täällä pian...

Korruptio on kirosana, joka täällä myös jyllää, se saa karvat pystyyn miltei joka päivä, siitä voisi kirjoittaa omat lukunsa, mutta emmää jaksa... Siksihän minä en katso uutisiakaan, kun ne ovat aina huonoja!! Haha!
Keskityn positiivisuuteen ja hyviin asioihin, kyllä minulle huonot uutiset aina kerrotaan... lopulta...

~~~

Adult Literacy Program eli Caring Handsin naisille ja miehelle :) tarkoitettu koulu sai ensimmäisen kouluvuotensa päätökseen ja todistukset jaettiin perjantaina. Luokan parhaimmat saivat pienet palkinnot ja myös ns. hymytyttöpalkinnot jaettiin =D

~~~

Mitäs minusta sitten. Täällä minä olen ja elän ja nautin vaan. Työ on juuri sitä mitä haluan ja jos onni suo en lähde täältä! Toisinaan päivät töissä on pitkiä ja kun pimeys laskeutuu kello seitsemän jälkeen, ei enää viitsi paljon minnekkään lähteä. Uusimman Harry Potterin kävin tosin katsomassa jokin aika sitten :D Täppiä on pelattu ahkerasti, hieman kauppoja katseltu ja ruokaravintoloita koluttu.
Kokemusjalkahan se minua paikallaan pitää, mutta kunhan se paranee, niin taas mennään... ensimmäisenä haluan UIMAAN!!!!!

Olen hyvin ihastunut, rakastunutkin, kaikkeen!

;)