Pika pikaa Putapikaan!

Putapika, se on kuulkaas mielisairaala se, tässä Kampalassa. En ole itse kyllä toistaiseksi hoidon tarpeessa, mutta nimi on hassu =D
Putapikasta tuleekin mieleeni "kivinainen". Hän on tällainen, Suomalaisittain sanottuna, avohoidossa olevan Putapikalainen. Nainen, joka melkein joka päivä on "töissä" ison tien keskellä olevan kivipaaden vieressä. Työkseen hän nostaa narulla "pehmustettua" kivenjärkälettä kivipaaden päälle. Työllistää siis itse itsensä ja viettää aina lakisääteiset kahvi- ja lounastauotkkin eväsrasioineen.
Kadehdittavat hauis-lihakset sillä naisella muuten, sanoi Pia kun omia allejaan löllytteli, HAH!

Pitäskö kertoa yksi toinen juttu... tai no annan vinkin ja se kuuluu näin:
VOI FLUKLOKSASILLIINI SENTÄÄN!
Nooo, arvauksia!?
Joo... kokemusjalka sai taas tulehduksen... ei jymmärrä, ei jymmärrä...
Se ISO kraateri, jonka läpi vilkuttelin jopa Kiinan lapsille, on parantunut, mutta se sama pieni onkalo, joka siinä on ollut pitkään, ei vaan meinaa parantua ja taas on antibiootit päällä.. en tiiä... periks en anna, mutta ketuttaa isosti!

~~~~~

Se on sunnuntai-ilta pitkällä... takana tosi kiva viikonloppu! Perjantain aloitin ostamalla itselleni hopeisen Afrikan kartan kaulaan (katso profiilikuva ;) ) ja kävin oikein turisteilemassa. Ajelin matatuilla ristiin rastiin ihmisvilinässä ja löysin tien Kasubi Tombseille, elikkäs kuninkaiden haudoille. Illan päätteeksi istuskelin kahvilabaarissa menoa ihmettelemässä.

Lauantaina tuuli taas Kalaharin viileät aavikko tuulet. Suuntasin matkani Bahai temppeliin ihan toiselle puolelle Kampalaa. AIVAN ihanat näkymät korkealta vuorelta Kampalan ylle ja temppeli muistutti minua Kerimäen julmetun suuresta puukirkosta :O Sulkivat paikan vaan niin nopeasti, etten kerennyt edes kissaa sanomaan kun oli jo poistumisen aika. Mutta sinne temppelille menen joku päivä oikein oleilemaan ja hengittämään rauhaa, ihana paikka, kaunis luonto ja erittäin ihanaa seuraa :)! Matka kotiin ruuhkassa kestikin sitten puoltoista tuntia, nam... mutta mahtavan näköistä on tuo elo pimeänkin tullen. Öljylamppujen loisteessa kauppa käy, myydään hedelmiä, pesusieniä, milloin mitäkin, käytettyjä kenkiä tai vasta valmistettuja sänkyjä, ihan sama kunhan kauppa käy. Mammat istuu pikku tuoleillaan ja paahtaa maissia chakoilla, rolexit tirisee pannussa... tämä on KAMPALA, AFRIKKA!

Tänään sunnuntaina otimme vastaa vieraita USAsta ja vietimme Millan kanssa oikein tyttöjen iltapäivää romanttisen komedian merkeissä elokuvissa ja kunnon illallisella Quality Cutsissa, aaaah se jäätelö siellä on syntisen hyväääääähhh...

Tästä on hyvä aloitella huomenna uusi viikko, maanantai. Työ kutsuu aamu kello 8, ihanaa!!!

*halaus*